Raumanpitsien aatelia - Helena Honka-Hallila, Pirjo Vänni

Rauman Pitsiviikolla 2017 virallisesti julkistettu kirja, jonka on tehnyt tekstiilitutkija Helena Honka-Hallila ja nypläysopettaja Pirjo Vänni.

Rauman pormestari Grönholm kokosi vuosina 1836-37 laajan 129 pitsinäytekokoelman. Kansallismuseoon vuonna 1917 hankittu kokoelma osoittaa hyvin, miten erilaisia pitsejä Raumalla nyplättiin. Mukana on joitain kapeita reuna- ja välipitsejä, mutta suurimman ryhmän muodostavat 62 tyllipitsiä, jotka muistuttavat Tönderin pitsejä. Rauman pitsejä käytettiin Suomessa laajalti tykkimyssyjen pitsinä. Tätä varten tehtiin kapeita nk. kiinnityspitsejä ja leveitä pitsejä, joissa oli joko tuplapohja tai reiällinen neulapohja. Näiden leveiden pitsien käyttö jäi pois, kun naisten pukumuoti muuttui 1800-luvun alkupuolella. Niistä yksinkertaisempia on alettu tehdä uudelleen 1900-luvulla kansallispukujen päähineiden pitseiksi.

Tekstiilitutkija Helena Honka-Hallila ja nypläyksenopettaja Pirjo Vänni ovat tutkineet Grönholmin kokoelman pitsit kirjaa varten. Vanhoista pitseistä on piirretty kansainvälisiä värikoodeja käyttäen mallit nykynyplääjien käyttöön. Koska Grönholmin kokoelmassa kaikista pitseistä ei ole täyttä mallikertaa, on eri museoista etsitty vanhoja raumanpitsejä. Niitä on erityisesti tykkimyssyjen pitseinä mutta myös nenäliinoissa, kauluksissa, kastemekoissa ja myssyissä. Lisäksi mm. Designmuseossa Helsingissä on laaja kokoelma raumalaisia pitsejä, jotka on säilynyt mm. Rauman museossa ja Suomen Käsityön museon kokoelmissa Jyväskylässä.

Kirja tarjoaa laajan aineiston sekä vanhoista pitseistä kiinnostuneille että erityisesti nypläyksenharrastajille.

Pehmeäkantinen A4-kokoinen kirja, laajuus noin 160 sivua, ilmestyi heinäkuussa 2017.