Satakunnan maakuntaraha

Satakunnan maakuntarahassa kuvataan pitsinnypläystä, joka on satoja vuosia vanha satakuntalainen perinne. Satakunnan maakuntarahalla osoitetaan ylpeyttä yhdelle suomalaisen kulttuurin syntysijoista.

Satakunnan kulttuurialueet on huomioitu myös maailmanperintökohteissa. Puukaupunkialue Vanha Rauma ja Satakunnan pronssikautinen hautaröykkiöalue Sammallahdenmäki ovat kaksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta.

Satakunnan maakuntarahan tunnuspuolella kuvataan pitsin nypläystä eli pitsin kutomista. Pitsiä on nyplätty Suomessa keskiajalta alkaen. Kun ylellisyystavaroita oli saatavilla vähän, tehtiin pitsit pukujen koristeeksi itse. Satoja vuosia vanha pitsin nypläys -perinne elää Satakunnassa edelleen esimerkiksi Rauman kesäisillä pitsiviikoilla.

Jokainen juhlaraha on oma täydellinen yksilönsä. Suomen Rahapajan peilikiiltoisten juhlarahojen valmistukseen kuuluu paljon käsityötä. Proof-laatuisia juhlarahoja käsitellään yksi kerrallaan hellävaroen hansikkaat kädessä ja varmistetaan, että niiden pinnat tuovat jokaisen yksityiskohdan esiin kauniisti. Proof-laatuiset eli peilikiiltoiset juhlarahat lyödään kiillotetulla leimasimella. Rahoissa on peilikirkas tausta ja mattapintainen kuva-aihe.